Pientalojen asukkaille suositellaan sisäilmakatselmusta ennen varsinaista sisäilmatutkimusta

Sisäilman laatu kannattaa tutkia, jos kiinteistössäsi on epämiellyttävä esim. maakellarin haju, kun ilmanvaihto on riittämätöntä tai sinulla on toistuvia hengitystietulehduksia. Lisäksi jos löydät kosteusvauriojälkiä, kuten maalin hilseily, tapetin kupruilu, parketin tummuminen tai muovimaton irtoaminen, on myös syytä epäillä sisäilman laatua.

Mitä tutkimuksessa tapahtuu?

Sisäilmatutkimuksella selvitetään, onko rakennuksen sisäilmassa terveydelle haitallisia määriä mikrobipitoisuuksia. Tutkimuksen aluksi asiantuntija käy asiakkaan kanssa läpi syyt, joiden vuoksi tutkittavassa kiinteistössä epäillään sisäilmaongelmaa. Itse tutkimus pitää sisällään aistinvaraisen tarkastelun kohteessa, sekä tarpeen mukaan erilaisia teknisiä mittauksia. Mittausmenetelmiä ovat mm. kosteusmittaukset, ilmanvaihdon toimivuuden tarkastelu, rakenteiden ilmavuotojen paikantaminen, materiaalinäytteiden ja sisäilmanäytteiden ottaminen. Näytteiden analysointi tapahtuu ammattitaitoisesti ja luotettavasti ulkopuolisessa laboratoriossa.

Vaurioiden ja ongelmien tutkiminen ja korjaaminen on aina järkevintä ja edullisinta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun syyt selvitetään ja vauriot korjataan, altistuminen haittatekijöille loppuu ja oireet poistuvat.

Tehokuivaus on erikoistunut sisäilmaongelmien laaja-alaiseen tutkimiseen ja korjaamiseen.

Sisäilman katselmuksella alkuun kodin sisäilman tutkimisessa

• Sisäilmaongelmia epäiltäessä rakenteita rikkomaton sisäilmakatselmus on matalan kynnyksen tapa aloittaa tilanteen kartoittaminen. Katselmuksen perusteella selviää, tarvitaanko jatkotoimenpiteitä ja jos tarvitaan, minkälaisia.

Sisäilmakatselmus on erityisesti omakotikiinteistöjen ja asuinhuoneistojen sisäilman laadun selvittämiseen suunnattu palvelu. Katselmuksen voi tilata taloyhtiön yksittäinen asukas, mutta se on myös hyvä työkalu isännöitsijöiden käyttöön.

Katselmuksella saadaan selvitettyä, kuinka mahdollinen sisäilmahaitta paikallistetaan, sen laajuus määritellään, jatkotoimenpiteet suunnitellaan ja itse haitta hoidetaan kuntoon tai sitä hallitaan.

Jos kodissa on pienikin epäily sisäilmaongelmasta, sisäilmakatselmus kannattaa tehdä. Se ei vaadi paikkojen rikkomista, vaan antaa pintapuolisia menetelmiä käyttäen kattavan kuvan mahdollisten jatkotutkimusten tarpeesta. Katselmuksessa tehdyistä havainnoista kootaan raportti sekä ehdotus suositeltavista jatkotoimenpiteistä.

Sisäpuolelta tehtävät tutkimukset:

• aistinvaraiset havainnot
• ilmanvaihdon toiminnan, korvausilmareittien ja poistohormiyhteyden tarkistaminen
• pintaindikointi, jolla tutkitaan, löytyykö rakenteista kosteuspoikkeamia
• kertaluontoiset olosuhdemittaukset (suhteellinen kosteus, ilman hiilidioksidipitoisuus ja paine-ero ulkovaipan yli).

Ulkopuolelta tehtävät tutkimukset:

• maanpinnan korkeusasema rakennukseen nähden
• vedenpoiston toteutuksen havainnointi
• rakennuksen yläpohjan tarkistus luukusta.
• Ulkopuolisten osien tarkistus tapahtuu rivitaloissa kyseisen huoneiston osalta, ei koko rakennuksen.

Mitä sisäilman katselmuksesta selviää?

Katselmus antaa monipuolisesti tietoa kohteen sisäilman tilanteesta. Sen avulla pystytään määrittelemään täsmällisesti tarvittavat jatkotoimenpiteet. Sisäilmakatselmus osoittaa ensinnäkin mahdolliset ilmanvaihdon ongelmat: onko ilman määrä riittävä, ovatko korvausilmareitit hallittuja ja millaiset edellytykset tilassa on raittiille ilmalle.

Rakennuksen ulkovaipan yli tehtävällä paine-eron mittauksella taas pystytään määrittelemään lisätutkimusten tarvetta ilmavuotojen paikantamiseen.

Katselmuksessa tehtävällä pintaindikoinnilla saadaan selville, onko syytä epäillä kosteusvaurioita. Mikäli näin on, tarvitaan lisäksi rakenteiden rikkomista vaativia tutkimuksia. Se, kuinka paljon rakenteiden avaamista tarvitaan ja minkä verran jatkotoimenpiteille tulee hintaa, on hyvin tapauskohtaista. Jatkotoimenpiteet tehdään tavallisesti tuntiveloitteisina.

Korvaako vakuutus sisäilmatutkimuksia?

Oman vakuutusyhtiön suuntaan kannattaa olla yhteydessä henkilökohtaisesti, sillä korvattavuus riippuu mahdollisen ongelman syystä ja vakuutusehdoista.